Tudo Si _ Sichuanin herkullista ruokakulttuuria

*      Kun tutkin perunan matkaa, silmiini paljastui Tudo si. Tämä ruoka oli osa sichuanilaista ruokaa, joka on yleisin tapa kypsentää perunoita chilin ja sichuanilaisen pippurin kanssa. Neljä sichuanilaisen keittiön alatyyliä ovat Chongqing, Chengdu, Zigong ja buddhalainen kasvisruoka.

*      Keskiajalla Sichuanissa suosittiin Lähi-idän viljelykasveja, kuten härkäpapuja, seesaminsiemeniä ja saksanpähkinöitä. 1500-luvulta lähtien Sichuanin tärkeimpien viljelykasvien luetteloa ovat pidentäneet uuden maailman tulokkaat. Katolisten lähetystöjen tuomat valkoiset perunat ja bataatit saapuivat Sichuaniin tänä aikana. Sichuanilainen keittiö koostuu seitsemästä perusmausta: makea, hapan, puuduttavan mausteinen, mausteinen, karvas, tuoksuva/aromaattinen ja suolainen. Sichuanilainen ruoka jaetaan viiteen eri tyyppiin: ylellinen juhla-ateria, tavallinen juhla-ateria, suositut ruoat, kotiruoka ja välipalat. Sichuanilaisten ruokien miedommat versiot ovat edelleen olennainen osa amerikkalaista kiinalaista keittiötä. 

• UNESCO julisti Sichuanin maakunnan pääkaupungin Chengdun gastronomiseksi kaupungiksi vuonna 2011. Sichuanin maakunnan ylivoimaiset luonnonvarat tarjosivat runsaasti luonnonvaroja ruoanlaiton kehitykselle. Jangtse-joen virtaus Sichuanin maakunnan läpi tarjosi ravinteita perusruoille, mausteita ja vesilähteen. 

Tämä Tudo sin alkuperäistä reseptia, jos tykkäät valmistaa :-)) <3 <3 <3 <3

Ja herkullinen suikaleperunawokki Lisa lin:n bloggissa. 

Raaka-ainnet kolmille

·       2 rkl tomattikastiketta (kotitekoinen)

·       150g perunoita

·       ½ rkl soijakastiketta

·       1 tl sienijauhetta

·       4 salottisipulia

·       ½  rkl teriyakikastiketta

·       2 tl chilliöljyä

·       1 rkl  kasvisöljyä

·       tuore tilli ja mustapippuri

Valmistus:

1.       Pese perunat ilman perunanskinit (en suosittele tähän tarkoitukseen) huolellisessa vedessä.

2.      Suikaloi peruna hienoiksi suikaleiksi ja liota ne veteen noin 20 minuuttia.

   

3.      Viipaloi salottisipuli ja sipuli ohuiksi viipaleiksi.

4.     Pilko tillit hienoksi pilkui. 

Ruoanlaitto:

1.       Kiehuta vedet ja ripaukset suolat kattilassa.

2.      Kaada perunan suikaleet veteen, jälkeen kiehuvaksi, jatkaa lämminttää perunat  kahdessa minuutissa.

3.      Laita koko perunat  jäävedessä noin 10 minuuttia.

4.     Sitten tyhjenny perunat siivilään ja odota muutamassa minuutissa. 

5.      Kaada öljyt ja salottisipulin viipaleet pannuun ja sekoita muutamassa minuutissa.

6.     Sitten lisää sipulin viipaleet salottin ryhmään. Tääs sekoittamaan.

7.      Kaada perunan suikaleet salotti-sipuliseokseen. Sekoita hyvin.

8.      Lusikoi tomattikastikkeet perunan ryhmään.

9.      Mausta sienijauheilla, soijakastikkeilla, ja teriyakikastikkeilla. Sekoita seos kunnes kypsäksi.

10.     Laita lieden pois päältä ja lisää hienoksi pilkotut tillit. Sekoita muutama minuutti.

11.   Tarjoa Tudo si kiehuvalla riisillä vai leivällä, mitä tahansa muuta mistä pidät.

Keitetyt perunat kuorineen ovat hyvä lähde monille vitamiineille ja kivennäisaineille, kuten kaliumille ja C-vitamiinille. Sen lisäksi, että perunat ovat tuoreena runsaasti vettä, ne koostuvat pääasiassa hiilihydraateista ja sisältävät kohtalaisen määrän proteiinia ja kuitua _ mutta eivät juurikaan rasvaa. 100 grammassa säilytettyjä perunoita: 17 g hiilihydraatteja (2,2 g kuitua ja 0,8 g sokeria), 2 g proteiinia, 421 mg kaliumia, 6 mg natriumia, 32 % C-vitamiinia, 4 % rautaa, 15 % B6-vitamiinia, 5 % magnesiumia ja 1 % kalsiumia _ lähde USDA.

Medical News Today -lehdessä laskettiin kymmenen perunoiden korostettua hyötyä:

1.       Luuston terveys __ Perunoiden rauta, fosfori, kalsium, magnesium ja sinkki auttavat kehoa rakentamaan ja ylläpitämään luurakennetta ja vahvuutta. Raudalla ja sinkillä on ratkaiseva rooli kollageenin tuotannossa ja kypsymisessä. Fosfori ja kalsium ovat molemmat tärkeitä luurakenteelle, mutta on tärkeää tasapainottaa näitä kahta mineraalia asianmukaisen luumineraalin saamiseksi asianmukaisen luun mineralisaation varmistamiseksi. Liika fosfori ja liian vähäinen kalsium johtavat luukatoon ja edistävät osteoporoosia.

2.      Verenpaine __ Alhainen natriumin saanti on välttämätöntä terveen verenpaineen ylläpitämiseksi, mutta kaliumin saannin lisääminen voi olla aivan yhtä tärkeää. Kalium edistää vasodilataatiota eli verisuonten laajenemista. Perunassa on kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Näiden on havaittu alentavan verenpainetta luonnollisesti.

3.      Sydämen terveys __ Perunan kuitu-, kalium-, C-vitamiini- ja B6-vitamiinipitoisuus sekä kolesterolin puute tukevat kaikki sydämen terveyttä. Perunat sisältävät merkittäviä määriä kuitua. Kuitu auttaa alentamaan veren kolesterolin kokonaismäärää, mikä vähentää sydänsairauksien riskiä. NHANES-tutkimukseen perustuva tutkimus osoittaa, että suurempi kaliumin saanti ja pienempi natriumin saanti vähentävät kokonaiskuolleisuuden ja sydänsairauksien riskiä.

4.     Tulehdus __ Koliini on tärkeä ja monipuolinen ravintoaine, jota on perunoissa. Se auttaa lihasten liikkeessä, mielialan, oppimisen ja muistin kanssa. Se auttaa myös ylläpitämään solukalvojen rakennetta, hermoimpulssien välityksessä, rasvan imeytymisessä ja varhaisessa aivojen kehityksessä. Yksi suuri peruna sisältää 57 mg koliinia. Aikuiset miehet tarvitsevat 550 mg ja naiset 425 mg päivässä.

5.      Syöpä __ Perunat sisältävät folaattia, jolla on rooli DNA:n synteesissä ja korjauksessa, ja se estää siten monien syöpäsolujen muodostumisen DNA-mutaatioiden vuoksi. Hedelmistä ja vihanneksista, kuten perunoista, saatavan kuidun saanti on yhteydessä pienempään paksusuolen syövän riskiin. C-vitamiini ja kversetiini toimivat myös antioksidantteina, jotka suojaavat soluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.

6.     Ruoansulatus ja säännöllinen ruoansulatus __ Perunoiden kuitupitoisuus auttaa ehkäisemään ummetusta ja edistää säännöllisyyttä terveen ruoansulatuskanavan kannalta.

7.      Ravintokuidut tunnustetaan yleisesti tärkeiksi tekijöiksi painonhallinnassa ja painonpudotuksessa. Ne toimivat "täyteaineina" ruoansulatusjärjestelmässä. Ne lisäävät kylläisyyden tunnetta ja vähentävät ruokahalua, joten ihminen tuntee olonsa kylläisemmäksi pidempään ja kuluttaa vähemmän todennäköisesti enemmän kaloreita.

8.      Aineenvaihdunta __ Perunat ovat loistava B6-vitamiinin lähde. Sillä on tärkeä rooli energia-aineenvaihdunnassa hajottamalla hiilihydraatit ja proteiinit glukoosiksi ja aminohapoiksi. Näitä pienempiä yhdisteitä on helpompi käyttää energiana kehossa.

9.     Iho __ Kollageeni on ihon tukijärjestelmä. C-vitamiini toimii antioksidanttina ja auttaa ehkäisemään auringon, saasteiden ja savun aiheuttamia vaurioita. C-vitamiini auttaa myös kollageenia silottamaan ryppyjä ja parantamaan ihon yleistä rakennetta.

10.  Vastustuskyky __ Tutkimukset ovat osoittaneet, että C-vitamiini voi auttaa vähentämään flunssan vaikeusastetta ja kestoa. Perunat ovat hyvä C-vitamiinin lähde.

Perunan matkaa Eteläamerikasta kautta euroopan Aasiaan

 Perunan matka saapui Aasiaassa

*      Toisella puolella maapalloa perunat matkustivat Kiinaan Ming-dynastian aikana 1500-luvulla, ja perunan ensimmäiset hyväksynnät alkoivat Keskivaltakunnassa. Tuolloin maa oli altis kuivuudelle ja nälänhädälle, ja yli 2000 perunaa oli kirjattu ensimmäisen Kiinan valtakunnan jälkeen, mikä oli erityisen synkkää aikaa.

*      Vuonna 1588 Koillis-Kiina oli juuri toipumassa niin kutsutusta Wanlin megakuivuudesta, ja laajalle levinnyt nälänhätä aiheutti niin paljon levottomuutta, että Ming-dynastia oli pulassa protestien ja poliittisen mullistuksen edessä.

*      Tässä vaiheessa Ming oli johtanut Kiinaa yli kaksi vuosisataa. Monella tapaa he valvoivat vaurauden, vaikutusvallan ja tutkimusmatkojen ajanjaksoa maailman suurimmilla veneillä. Mutta mikään ei käännä väestöä johtajuuttaan vastaan ​​nopeammin kuin ruoan puute, ja Wanli raastoi hermoja Kielletyssä kaupungissa.

*      Kaiken tämän iskeytyessä johonkin kaukaiseen maakuntaan Peking oli kriisin keskipisteessä. Ja sitten, kun tilanne näytti toivottomalta, ruokaa säännösteltiin ja riisisato epäonnistui, ilmestyi uusi kasvi, kuin salamaniskun tiukka, painava ja täydellisesti Kiinan kylmään koilliseen.

*      Se saapui hollantilaisten kauppiaiden mukana, jotka olivat noutaneet perunansa espanjalaisilta Jaavan kauppasatamista. Ja kiinalaiset tiesivät heti, että tämä oli iso juttu. He kutsuivat 'Tudou'-papua maan päältä, eivätkä käyttäneet sitä sianrehuna, vaan kaikkien elättämiseen vaatimattomimmista maanviljelijöistä aina Ming-keisareihin asti. Se levisi jokaiseen yhteiskuntaluokkaan ja siitä tuli osa muinaisia ​​reseptejä nimellä 'tu do si' (suikaleperunawokki).

*      Peter Boomgaard näki erilaisten juuri- ja mukulakasvien käyttöönoton Indonesiassa siirtomaa-aikana ja tutkii ulkomaisten viljelykasvien asteittaisen käyttöönoton aikajärjestystä ja syitä: bataattia, perunaa, jamssia ja maniokkia.

*      Intiassa Edward Terry mainitsi perunan matkakertomuksissaan Ajmerissa järjestetyistä pidoista, jotka Asaph Khan järjesti Britannian suurlähettiläälle Sir Thomas Roelle vuonna 1675. Suratin ja Karnatakan kasvimaassa kasvatettiin perunoita, kuten Fyerin vuoden 1675 matkakertomuksessa mainitaan. Brittiläiset kauppiaat toivat perunan Bengaliin juurikasvina. 1700-luvun loppuun mennessä sitä viljeltiin Intian pohjoisilla kukkula-alueilla. Perunat tuotiin Tiibetiin 1800-luvulle mennessä Intiasta tulevaa kauppareittiä pitkin.

*      1800-luvun siirtomaa-aikana Vietnamiin perunat toivat eurooppalaiset siirtomaavaltaajat, todennäköisesti ranskalaiset. Täällä perunat eivät ole perinteinen peruselintarvike kuten riisi, mutta niistä on tullut osa paikallista maataloutta ja ruokaa. Erityisesti pohjoisilla alueilla, joilla ilmasto on suotuisampi sen viljelylle.

Perunan matkaa Eteläamerikasta eurooppaan

 Perunan matka saapui Eurooppaan

*      Vuonna 1532 Francisco Pizarro ja 168 espanjalaista sotilasta hyökkäsivät Perun maahan. Tämä aktiviteetti johti moniin historiallisiin tapahtumiin ja järjesti eurooppalaisille perunan ensimmäisen päivän; tuolloin he eivät tienneet, mitä niille tehdä.

*      Aluksi perunoita käytettiin merimiesten ruokana, jonka tarkoituksena oli ruokkia Espanjan laivaston ja kauppalaivojen orjia ja alempiarvoisia työntekijöitä. Kun laivat saapuivat satamaan, ne tarjosivat perunoita myytäväksi, ja niitä markkinoitiin pääasiassa sikojen rehuna. Espanjalaiset kasvattivat plantaasiperunoita Kanariansaarten siirtokunnassa Marokon rannikolla, josta he veivät niitä vuodesta 1567 lähtien laivoilla halki Vanhan maailman.

 

*      Yksi perunan varhaisista kannattajista oli Preussin Fredrik Suuri. Itävallan itsenäistymissodassa, joka kesti vuoteen 1748, Euroopassa käydyt endeemiset sodankäynnit aiheuttivat usein paineita elintarvikehuollolle. Suurten armeijoiden oli takavarikoitava yhä enemmän ruokaa, mikä aiheutti laajalle levinnyttä tuhoa ja nälänhätää, joita 30-vuotinen sota vuosina 1618–1648 aiheutti. Fredrik huomautti, että sotilaallisista takavarikoinneista huolimatta talonpojat pysyivät lihavina, ja vaikka armeija kohdistikin hyökkäyksensä perunoihin, niitä oli vaikeampi tuhota tai ottaa kuin vehnävarastoja. Vuonna 1744 hän lisäsi perunoita armeijan varastoihinsa ja määräsi siemenperunoita, jotka kasvaisivat istutettuina, jaettavaksi kaikkialle Preussiin.

*      Vuonna 1756, seitsemänvuotisen sodan ensimmäisenä vuonna, Preussia kohtasi hyökkäysaalto toisensa jälkeen, mutta kuningaskunta osoittautui huomattavan sitkeäksi. Preussin onni oli lähellä toteutumista. Se oli kuin taivaan lahja, kun Venäjän kuningatar kuoli ja Venäjä vaihtoi puolta. Preussin perunat pitivät tilanteen hallittavana riittävän kauan, jotta kuningaskunnan onni kääntyi. Fredrik kannatti perunoita niin innokkaasti, että häntä kutsuttiin Perunakuninkaaksi.

*      Antoine AugustineParmentier oli Ranskan armeijan apteekkari ja agronomi, joka oli preussilaisten vankilassa vuosia ja jota ruokittiin perunoilla. Tuolloin perunat tunnettiin ranskalaisille vain sikojen rehuna. Vuonna 1763 hän palasi Pariisiin ja jatkoi uraauurtavia opintojaan ravintokemiassa. Hän ehdotti perunan käyttöä punatautipotilaiden ravinnonlähteenä vuonna 1772, mikä tuli hänen mieleensä vankilakokemuksistaan. Hän voitti palkinnon perunan puolesta vuonna 1773. Vuonna 1779 Parmentier nimitettiin opettamaan Leipomokouluun auttamaan Pariisin elintarvikehuollon vakauttamisessa leipomalla leipää kustannustehokkaammin. Samana vuonna hän julkaisi teoksen Manière de faire le pain de pommes de terre, sans mélange de farine (Kuinka tehdä perunaleipää sekoittamatta jauhoja), jossa hän kuvaili, kuinka voidaan tehdä perunaleipää, jolla on silti kaikki vehnäleivän ominaisuudet. Juuri näin ollen Parmentier muistettiin parhaiten perunan äänekkäänä edistäjänä ihmisten ravinnonlähteenä Ranskassa ja kaikkialla Euroopassa.

 

Perunan historia syntyperää.

Mikä on peruna? ____ Peruna on tärkkelyspitoinen mukulavihannes, jota syödään peruselintarvikkeena monissa osissa maailmaa. Perunat ovat Solanum tuberosum -kasvin maanalaisia ​​mukuloita. Solanaceae-heimoon kuuluva monivuotinen kasvi. Näin perunaa jalostettiin, kun se ensimmäisen kerran ilmestyi Eurooppaan. Eurooppalaiset tiesivät, että koiso on myrkyllinen. Perunan kukat ja versot sisältävät myrkyllistä kemiallista yhdistettä, solaniinia. Toinen ongelma oli Venäjän ortodoksisen kirkon käyttämä peruna-paholaisenomena, joka tehtiin luudalla, jonka päällä lensivät noidat.

*      Perunan historian alkuperä juontaa juurensa hyvin kauas Andien vuoristoon, jossa lajia oli yli 150. Peruna viljeltiin ensimmäisen kerran Etelä-Perussa ja Luoteis-Boliviassa esikolumbiaanisten maanviljelijöiden toimesta Titicaca-järven ympäristössä. Perunat viljeltiin siellä noin 7 000–10 000 vuotta sitten S. brevicaule -kompleksin lajista. Se tarkoittaisi, että peruna olisi jalostettu suunnilleen samaan aikaan kuin viikunat ja vehnä maapallon toisella puolella; ensimmäiset viljellyt kasvit ihmiskunnan historiassa. Andien asukkaat eivät vain jalostaneet perunoita suuremmiksi tai paremman makuisiksi, vaan he keksivät jo kauan sitten, miten niistä tehdään turvallisia syödä. Tämä on varhaisen perunanviljelyn uskomattomin osa villissä ympäristössä, mutta valikoivan jalostuksen avulla perunoiden solaniinipitoisuutta vähennettiin 95 prosentilla. Eikä siinä kaikki. Ehkäpä paikallista luontoa tarkkailemalla Andien asukkaat keksivät tekniikan, jossa perunoita sekoitetaan saveen ennen syömistä. Tällöin saven mineraalit sitoutuvat alkaloideihin, mikä tekee jopa kasvin villistä versiosta turvallisen syödä. Syrjäisissä Andien kylissä sitä kulutetaan edelleen tällä tavalla, jota kutsutaan Chuñoksi.

Katso Chuñon ohjetta

Matkaa jatkaa kahdessa osassa!